Faktaa suomibroilerista

https://www.suomibroileri.fi/uploads/images/Yläosakuvat/pariviikkoiset-broilerit.jpg

Hyvä kasvatus on sovittu juttu

Suomessa on noin 170 sopimustilaa, joiden keskikoko on noin 70 000 broileria. Tuottajilta vaaditaan lakisääteisesti näyttö pätevyydestään, joko täyttyy koulutuksella tai riittävällä työkokemuksella alalta. Lisäksi Suomessa on reilut kolmekymmentä broilerin jalostuspolven tilaa, joilla kasvavat emot, joiden munista haudotaan ruuaksi kasvatettavat linnut.

Kansallinen tuotantotapa sisältää lainsäädännön lisäksi broilerin tuotannon ohjeistuksia ja käytäntöjä. Ne ovat tiukemmat kuin Euroopan unionin ja Suomen lainsäädäntö edellyttävät ja niihin ovat kaikki tuotantoketjun osapuolet sitoutuneet.

Suomalaisen broilerin tie voidaan jäljittää kasvattamosta kauppaan.


Olen mitä syön


Suomalaisia broilereita kasvatetaan viidestä kuuteen viikkoa sisätiloissa, vapaina kasvattamon lattialla turve- tai kutterikuivikkeen päällä. Ne saavat nukkua vähintään 6 tuntia vuorokaudessa ja syödä ja juoda silloin kun haluavat. Tuotanto on tarkkaan suunniteltua ja valvottua. Lintujen kasvuoloja, kuten kasvattamon lämpötilaa ja kosteutta valvotaan 24/7 eli vuorokauden ympäri niin arkena kuin pyhänäkin.

Suurin osa broilereiden rehusta on kotimaista viljaa. Valkuaislähteenä viljan lisäksi voi olla kotimainen rypsi, herne ja härkäpapu. Näiden lisäksi valkuaistarvetta täyttää vastuullisesti tuotettu soija, jota tuodaan yleensä Yhdysvalloista, Kanadasta tai Ukrainasta. Kansallisen tuotantotapamme mukaisesti jokainen tuontierä tutkitaan salmonellan varalta.

Tuoteturvallisuus ennen kaikkea

Suomessa tutkitaan jokainen broileriparvi salmonellan varalta. Maassamme tutkitaan kaikki salmonellatyypit, vaikka EU:ssa on pakollista tutkia vain kahta ihmisillä yleisintä tyyppiä. Esimerkiksi vuonna 2021 Suomessa todettiin vain yksi salmonellatapaus broileritiloilla. Siksi kotimainen broileri onkin turvallinen ja laadukas valinta.

Suomalaisen kansalliseen tuotantotapaan kuuluu se, että kaikki untuvikot toimitetaan kerralla kasvatustilalle ja koko parvi lähetetään myös yhtä aikaa teurastettavaksi (all in-all out -menetelmä). Kanalat tyhjennetään, pestään, kuivatetaan ja desinfioidaan huolellisesti kasvatuserien välillä. Muualla EU:ssa käytetään yleisesti harvennusmenetelmää (thinning out), jossa broilereita lähetetään teurastukseen useamman kertaa. Harventamismenetelmä nostaa eläintautien tartunta- ja leviämisriskiä, ja lisää samalla myös ihmisten sairastumisriskiä.

Hyvinvoiva broileri terveessä ruumiissa

Ammattitaitoiset tuottajat edistävät broilerien hyvinvointia ja terveyttä muun muassa tarjoamalla laadukasta rehua ja huolehtimalla optimaaliset kasvatusolosuhteet. Esimerkiksi untuvikkoina broilerit tarvitsevat yli kolmenkymmenen asteen lämmön, jota alennetaan asteittain lintujen kasvaessa. Kasvatusolosuhteita - kuten lämpötilaa, kosteutta ja ilmanlaatua - tarkkaan kontrolloimalla ehkäistään myös käyttäytymisongelmia, joita joissakin maissa voidaan peittää esimerkiksi nokan typistyksellä. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa typistäminen on kiellettyä toisin kuin muualla EU:ssa.

Suomessa antibioottien käyttö broilerituotannossa on hyvin vähäistä. Lintujen hyvinvointi ja terveys pyritään ylläpitämään hyvillä tuotanto-olosuhteilla - ei lääkkeillä. Eläinten Terveys ETT ry on kerännyt jo vuosia broilerien mikrobilääkitystietoja. Niistä voi todeta, että suomalaisia tuotantopolven broilereita ei ole ollut tarpeen lääkitä moneen vuoteen. 

Suomalaisilla broilereilla ei ole vakavia eläintauteja kuten lintuinfluenssaa (AI), Gumboroa, Newcastlen -tautia (ND) tai vakavia hengitystietauteja kuten ART:tä tai ILT:tä. Jalostuspolven rokotusohjelmat ovat kapeat (AE, IB, Marek, sinisiipitauti, E.coli).

Ympäristöä unohtamatta

Broilerituotanto vaatii ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Ympäristöluvassa annetaan määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta, päästöistä ja jätteiden käsittelystä.

Suomalaisen broilerinlihan ympäristövaikutukset ovat tutkitusti pienimmät verrattuna muihin lihalaatuihin. Sopimustilojen keskittyminen teurastamojen ympärille takaa lyhyet eläinkuljetukset. Tilat sijaitsevat maantieteellisesti läntisessä Suomessa maan viljanviljelyalueella, joten broilerien rehu tuotetaan pitkälti lähiseudulla paikallisesti.

Broilerien lanta on ravinnerikasta, ja pääosin se kierrätetään pelloille viljelykasvien lannoitteeksi. Siitä voidaan jatkojalostaan myös esimerkiksi kukkien lannoitteita, tai käyttää lantaa herkkusienten kasvualustoina tai osana energiantuotantoa.

Tiloilla pyritään hyödyntämään myös lähialueiden uusiutuvia energialähteitä kuten puuhaketta, jota käytetään kasvattamoiden lämmitykseen. Energiaa säästetään uudella tekniikalla kuten led-lampuilla. 

Teurastuksessa elintarvikkeeksi kelpaamattomat sivutuotteet käytetään lemmikki- ja turkiseläinten rehujen valmistukseen. Lopuista sivutuotteista tehdään lannoitteita ja energiaa.

 

Broilerin tarina

Kotimaisella broilerilla on puhtaat paperit. Tutustu Broilerin tarina -esitteeseemme .